wake me up only nightmares take me in

Ratikassa haisee popcorni. Pikkutyttö syö leffasta ylijääneitä. Kuvottaa, vatsassa kiertää. Olen lihava ja ällöttävä. Luokkakaverit menevät Iguanaan syömään hei tuu meidän kaa oikeesti olis tosi kivaa, voi ei kun ehdin jo sopia muuta voi harmi olis ollu niin kivaa valehtelen. Istun kotona koko illan. En voi syödä siellä. En vain voi.

Keskellä yötä herään kipuun. Vatsaa pistää ja polttaa en saa henkeä. Yritän etsiä asentoa, mikään ei helpota. Juon vettä, mikään ei helpota. Kuudelta aamulla kipu jää taakse ja saan taas nukuttua. Koko päivän oksettaa. Onko tähän jotain lääkettä, jotain joka poistaa nesteen kehosta. Jotain joka veisi pois turvotuksen ja kivun.

Sisko tulee poikaystävän kanssa yöksi. Fetajuustokolmiota ja suklaavanukkaita aamupalaksi en mä kiitos ota mulla on tää mun oma jogurtti. Ne kävelevät niin hitaasti että turhaudun. En saa ikinä näitä oksettavia kaloreita pois itsestäni. Syön liikaa koko ajan. Oksetan itseäni. On pakko alkaa syödä vähemmän. Pakko.

Huominen luento on peruttu. Pitäisi tehdä ryhmätyötä mutta en jaksa. Huomenna menemme kämppiksen kanssa uimaan. En uskalla nousta pukuhuoneen isolle mekaaniselle vaa'alle. Kun olin ensimmäisen kerran uimahallissa menin ihmettelemään vaakaa. Siinä on iso taulu joka näyttää armottomasti numerot 500 gramman tarkkuudella. Alaston nainen tuli taakseni, kuule siihen vaan rohkeesti tää näyttää aina oikein mitkään digitaalivaa'at ei näytä. Mulla on jo kymmeniä vuosia pysynyt paino tossa viidessäkymmenessä kahdessa yli viidenkymmenen viiden ei saa mennä mutta mulla ei oo mitään hätää tiedätkö miksi, kato se on mä ite joka sitä ruokaa suuhuni pistän eikä kukaan muu että kato säkin vain tarkkaan mitä syöt ettet pääse lihomaan. Lupaan katsoa tarkkaan mitä syön, hymyilen vaikka huulia kiristää ja livahdan suihkuun.

Jos huomenna olisi parempi päivä.