i'm waiting for you endlessly

Yöllä kerron kaiken T:lle ja vihaan itseäni heti. En halua apua en halua psykologeja en halua. T ei kestä minua, huutaa, on vihainen, huolissaan, ahdistunut. Pilaan aina kaiken miksi en voi olla niin kuin muut olla normaalisti vaan niin kuin ihmiset on. Miksi valvon yöllä ja hermostutan T:n, miksi itken avuttomana kun voisin vain selvittää kaiken itse enkä vaivata T:tä. T nousee junaan joka vie pois määrittelemättömäksi ajaksi en tiedä koska tapaamme ahdistun. Soitan ja T tietää mitä haluan kuulla eikä sano niitä sanoja. Ei anna mitään vastausta ei rauhota minua ei lupaa palata. En halua olla ilman T:tä. Vuosiin elämässäni on muutakin kuin laihtuminen tuntuu ettei se ole tärkeää on jotain muuta tärkeämpää. Voisinpa vain korjata kaiken. Poistaa tämän pääni sisältä. Rakastan T:tä. Toivon vain että meillä olisi kaikki hyvin eikä tarvisi riidellä eikä itkeä ja että osaisin syödä niin kuin ihmiset syövät eikä T:n tarvisi olla vihainen.